Asko Rantala Vain rehellinen yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia

Onko yleissitovuus oikea tapa luoda normeja?

Onko Sääntö Suomi liian byrokraattinen?

TV:ssä esitetään ohjelmaa, joka kritisoi Suomen liiallisia sääntöjä ja niiden aiheuttamaa byrokratiaa. Kuitenkin maailmalla pidetään suomalaisia luotettavina ihmisinä, jotka noudattavat sopimuksia ja normeja sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Mitä asioita meillä sitten säädellään liikaa?

Suomalaisten tuotteiden ja palvelujen laatu on kohtuullisen korkea. Kaupoista satava ruoka on melko tuoretta ja hyvän laatuista. Yleensä standardit ovat järkeviä ja suomalaiset noudattavat niitä. Autojen liikennekelpoisuus varmistetaan katsastuksilla ja polttoaineetkin ovat laadullisesti kelvollisia. 

Asumisstandardit ja asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestykset ja järjestyssäännöt ovat toimivia. Yleensä säännöt ovat kaikkien tiedossa tai ainakin saatavilla. Liikennerikkomuksista ei selviä poliisia lahjomalla. 

Työehtosopimukset ovat aina työmarkkinajärjestöjen keskenään sopimia. Enemmistö työnantajista on sitoutunut niitä noudattamaan. Myös työntekijät ovat velvollisia noudattamaan työsopimuslakia ja työehtosopimuksia, vaikka olisivatkin niistä eri mieltä. Työnantajalla on oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus, jos työntekijä ei noudata hyväksyttyjä ”sääntöjä” ja suomalaisia normeja.

Missä siis on vika?

Olen itsekin esittänyt kritiikkiä TES:ten yleissitovuudesta ennen kuin olin melko perusteellisesti perehtynyt niihin. Yleensä kritiikki tulee niiltä, jotka eivät ole perehtyneet asioihin.

Suomessa ei vallitse viidakon lait. Se on meidän kaikkien etu.

Aloittavan yrittäjän pitää olla kilpailijoihin ja asiakkaisiin nähden luotettava ja kilpailukykyinen. Hänen pitää tuntea tuotteensa ja / tai palvelunsa laadullinen ja hinnallinen kilpailukyky ja myös kannattavuus yrityksensä etua ajatellen. Pitää tuntea investointilaskelmat, kustannuslaskelmat ja verotuslainsäädäntö ja rahoitus. Jos näitä ei hallitse, on parasta olla ryhtymättä yrittäjäksi.

Jos aikoo palkata perheensä ulkopuolisen työntekijän, pitäisi muistaa, että Suomessa ei vallitse viidakon lait. Täällä on noudatettava suomalaisia vakiintuneita käytäntöjä. Itselleen ja perheelleen on saatava yrityksestään riittävä elanto. Niin se on saatava myös työntekijöille. Vastuu on työnantajalla, sen voi välttää vain, kun ei ryhdy työnantajaksi.

SAK:n ja AY-liikkeen johtajat valehtelevat julkisuudessa lähes kaikesta osoittaakseen tarpeellisuutensa riitojen sovittelijoina. Paikalliset luottamushenkilöt ovat nykyisin melko järkeviä, eivätkä tarkoituksellisesti aiheuta riitoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ajatushautomo Libera teki kantelun EU-komissiolle Suomen työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­desta (Suomenmaa 26.9.2018):

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/42...

---

Liberan mukaan Suomen kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen laaja työehtosopimusten yleissitovuus haittaa työmarkkinoiden toimintaa ja rajoittaa työllisyysasteen kasvua. Libera katsoo, että yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005841668....

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kokoomuksen Libera-porukka tekee siis välttämättömyydestä hyveen?

"Euroopan parlamentti hyväksyi lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännöt
29.5.2018 14:43 | Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina säännöt, joiden myötä väliaikaisesti toisessa EU-maassa työskentelevät työntekijät saavat jatkossa samaa palkkaa kuin paikalliset työntekijät.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevien sääntöjen uudistuksen tavoitteena on parantaa lähetettyjen työntekijöiden työhön liittyviä oikeuksia ja luoda reilumpi kilpailutilanne yritysten välille. Uudet säännöt hyväksyttiin äänin 456 puolesta, 147 vastaan ja 49 tyhjää.

Reilummat palkkaussäännöt

Työskentelymaan palkkaussääntöjen pitää koskea myös toisesta EU-maasta työskentelymaahan lähetettyä työntekijää uuden lainsäädännön myötä. Maakohtaisen lainsäädännön lisäksi alakohtaisia työehtosopimuksia voidaan soveltaa lähetettyihin työntekijöihin.

Paremmat työolosuhteet

Työnantajan pitää uusien sääntöjen myötä maksaa matka-, oleskelu- ja asumiskulut, eikä niitä saa vähentää työntekijän palkasta. Työnantajan tulee myös varmistaa, että lähetettyjen työntekijöiden asumisolosuhteet ovat kansallisten sääntöjen mukaiset.

Lähettämiskausi

Lähettämiskauden pituus voi pisimmillään olla 12 kuukautta. Tämän jälkeen kautta voidaan pidentää vielä 6 kuukaudella. Tämän jälkeen työntekijä voi yhä edelleen jatkaa maassa työskentelyä. Kaikki maan työvoimaa koskevat säännöt alkavat kuitenkin koskea työntekijää lähettämiskauden enimmäispituuden ylityttyä.

Petoksilta suojautuminen

Mikäli esimerkiksi ns. postilaatikkoyhtiö on lähettänyt työtekijän toiseen EU-maahan vilpillisesti, pitää jäsenmaiden tehdä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa, että työntekijöiden oikeudet turvataan vähintään lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin mukaisesti.

Kansainvälinen maantieliikenne

Maantieliikenteen osalta uusia sääntöjä aletaan soveltaa vasta, kun liikkuvuuspaketin alakohtainen lainsäädäntö tulee voimaan. Siihen saakka maantieliikenteen osalta noudatetaan vuoden 1996 direktiiviä.

Uudet säännöt astuvat voimaan kahden vuoden kuluttua

EU-mailla on kaksi vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä jälkeen uudet säännöt astuvat voimaan.

Kommentit

Euroopan parlamentissa mietinnön esittelijänä toiminut Elisabeth Morin-Chartier (EPP, Ranska) sanoi: “Tämä äänestys on yksi 2014-2019 -vaalikauden tärkeimmistä perusteista. Se heijastaa Euroopan unionin sosiaalista, taloudellista ja poliittista tilaa. Se asettaa selvän reitin sosiaalisemmalle Euroopalle reilumman kilpailun ja lähetettyjen työntekijöiden parempien oikeuksien kautta.”

Mietinnön toinen esittelijä Agnes Jongerius (S&D, Alankomaat) sanoi: “Eurooppa valitsi saman palkan samasta työstä samassa paikassa. Kollegat voivat taas olla kollegoita eikä kilpailijoita. Tämä on tärkeä askel kohti sosiaalista Eurooppaa, joka suojelee työntekijöitä ja estää heikentämiskilpailun - kohti Eurooppaa, joka huolehtii tavallisista työssäkäyvistä kansalaisista.”

Taustatietoa

Työnantajat voivat lähettää työntekijöitä väliaikaisesti suorittamaan tiettyä tehtävää toiseen EU-maahan. Vuonna 2015 EU:ssa oli 2,05 miljoonaa lähetettyä työntekijää. Työntekijöiden lähettäminen kasvoi 60 %:lla vuosien 2010 ja 2016 välillä."

Lähde:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-parlamentt...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Yritinkin tästä jo kertoa blogissani 31.5.2018, "Miksi tiedotetaan kaikki EU-asiat vasta jälkikäteen?! Katso STT 29.5. uutiset":

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256130-mi...

---

Katsokaa myös "Euroopan parlamentti hyväksyi kaupan tiukemmat suojatoimet turvaamaan EU:n työpaikkoja ja teollisuutta" (30.5.2018 14:19)

https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-parlamentt...

---

Tästä Liberan kanteluun:

https://www.libera.fi/wp-content/uploads/2018/09/K...

Toimituksen poiminnat